Miltä tuntuu jäädä yhtä etäälle syntymästä ja kuolemasta?

Joelin vanhemmat kuolevat vuonna 1969 auto-onnettomuudessa. Äitinsä kohdussa kelluva Joel ei ehdi syntyä vaan jää olemattomuuden ja olemisen välitilaan, romaanin kertojaksi.

Maailmaa Joel ei pääse kokemaan, mutta hän käyttää rajatonta kertojanvapauttaan syntymättömän kohtuuttomuudella. Auki kehiytyy reilun sadan vuoden mitalle levittyvä kertomus olosuhteista, joissa Joelin sukulaiset ovat eläneet. Samalla Joel sepittää mahdollisia kohtaloita itselleen. Kuullaan myös syntymättömän kirjallisuuden monimielistä filosofiaa.

Romaanin miehisen maailman taustalla häilyy pienenä kuolleen Alman hahmo. Hän on kuin mustaan multaan haudattu pellavankukka, joka hennon sinisenä kukkii yhden päivän. Alma on sisällä historiassa toisin kuin syntymätön kertoja: espanjantauti, oman aikansa maailmanmullistus, vie Alman tämänpuoleisesta pois. Hän on vaihtoehtoisen tarinan kaiku. Joel ei saa häntä mielestään.

Mikä on maailma, jonne Joel ei syntynyt? Millainen olemassaolon raja, jota hän ei koskaan ylittänyt?